Miksi kirjoitan?

Kirjoittamisesta  

Roman Schatzin Maamme kirja- ohjelmasta 24.10. 2016.

tästä innostuin ja jatkan.

Kun sairastuin vakavasti, halvaannuin, oli minun pakko kirjoittaa tästä omakohtaisesti, koska en saanut käsiini näistä asioista koskevaa tietoa, ennen kaikkea potilaan itsensä kertomana, jonkun läheisen näkemyksistä kyllä. Eikä kukaan lääkäreistäkään informoinut minua kierroillaan tästä sairaudestani, katsoivat vain hetken papereitaan ja lähtivät. Tuskin itse olisin tajunnutkaan mistä oli kysymys, mitä tämä on?  Elämä oli sekaisin. 

Ilman lääkäriäni neurologia Jaakko Taalasta Mikkelin keskussairaalasta en olisi kirjoittamiseen uskaltanut ryhtyä, enkä edes haaveillut sairaudestani kertomista. Hän suorastaan pakotti minut kirjoittamaan.  Kerroin mitä tapahtui, miten tämän koin, ennen kaikkea miltä minusta tuntui. Lieneekö ollut kyse myös terapiasta? Kiitos lääkäri Taalas!

Minun oli myös pakko kiirehtiä kirjoittamaan, koska ennusteet olivat hyvin huonot toipumisestani, että voisin vaikka kuolla! 

Minulla oli jo jonkin verran kokemusta ns. pakinoiden ja lyhyiden artikkelien kirjoittamisesta esimerkiksi Koti-lehteen ja myöhemmin Afasia-lehteen.

Kontrollikäynneillä Taalas kysyi jatkuvasti, joko olet aloittanut, koska se on valmis? Uskalsin sanoa ilman miettimistä, että kymmenen vuoden kuluttua. Ja niin aloitin. Kävin läpi sairaskertomukset, muistelin tilanteita, tallensin kohtaamiset, kerroin kuntouksen tuomista iloista ja vastoinkäymisistä. Alkuun pelkäsin ja vastustelin. Tuskin ilman reippaan kuntouttajani Auli Hämäläisen suostuttelua olisin päässyt edes alkuun. Kiitos Auli!

En ymmärtänyt etsiä kirjalleni kustantajaa eikä silloin ollut vielä pien- kustantamoita. Joku osasi valistaa, että kustannustoimittaja kontrolloi tekstiä ja pistää omat puumerkkinsä, vaikka sairastuminen ja siitä kirjoittaminen oli vain minun kokemaani, minun dokumenttini ja murheellinen tarina.

Siis kustansin itse ensimmäisen raakateoksen poikani Pekan avustuksella ja julkistamistilaisuudessa marraskuussa vuonna 1997 olivat mukana läheiset, ystävät kuin minua hoitaneet, samoin Jaakko Taalas!

Kymmenen vuotta siinä meni.  Alaotsikoksi tuli: Halvaantuminen, terveyden hoitaminen ja MINÄ.

Uusittu, parempi laitos tehtiin Reijo Pakarisen (KIRJA-PAKARI) antamien ohjeiden mukaan. Maksoin sievoisen summan, enkä osannut arvioida edes ostaako joku kirjaani. Kiinnostaisiko ketään mitä minulle tapahtui ja miten selvisin helvetinmoisesta kolahduksesta.

Sain paljon palautetta ja kiitosta saman kokeneilta, koska halvaantuminen on vieläkin monelle kauhea kokemus, eikä sitä osaa etukäteen aavistaa. 

Ihme kyllä jaksoin, vaikka tämä työ vei voimani äärirajoille.

Nyt kaikki on kirjaani tallennettu.