sunnuntai 14. elokuuta 2016

Sateenkaari - elämänkaari

Lapsena oli uskomus sateen kaaresta, että jos pääsee sen alkupäähän,
se voi viedä huimiin korkeuksiin.
Ei yritetty, usko loppui.
Sateenkaarta voisi verrata elämänkaareen, jossa alku oli kuin rysäys ja nousu lapsuuden ja nuoruusvuosien kautta saavutaan elämän keskihuipulle. Tähän nousuun saattaa tulla monia ongelmia, kuten koulutuksen ja ammatinvalinnan kautta. Hyvin monet kiemurat odottavat, vaikka haaveita ja unelmia emme saisi unohtaa.
Mutta se aika on jo omalta osaltani eletty enemmän ja vähemmän onnellisesti. Täällä ylimmällä kaarella nyt, kun alastulo alkaa ja vanhuus on varma asia, täällä tulevat ikävuosien lisäksi etupäässä sairaudet. Myös tässä ”alamäessä” saattaa tulla yllättäen uupumus, jota ei tulla otettua tarpeeksi vakavasti.  On mennyt paras työaika ohi kaikkine koheltamisineen, monet kiemurat käyty, eikä pettymisiltäkään vältytty. Tässäkö se nyt on, se elämä?  
Sateenkaaren moninaiset värit vuorottelevat eikä tummistakaan väreistä vältytä. Moni vanhus muistelee nuoruuden aikoja, niitä entisiä ja vertailevan
tähän päivään. Kaikki oli ennen paremmin.
Sukupolvien väliset erimielisyydet korostuvat, jotka ovat olleet ikiaikaiset ongelmat varsinkin yhteisasumisessa. Mielipiteet saattavat olla jyrkkiä eikä anneta periksi.
Parasta lienee, että pysyisimme nykyajassa, tässä päivässä, vaikka kehitys on ollut niin lujaa, että pakosta olemme jääneet kyydistä.  

Muistan edesmenneen anoppini sanoneen, että keski-ikä on herkkää aikaa. Silloin ihminen on altis mm. monenlaisille sairauksille eikä vanhuus tuo viisautta, ikävä kyllä.  Ihmissuhteet rikkoutuvat. Kyllästytään. Tärkeää on tarkkailtava esim. omaa verenpainetta, se on tärkeintä kiireen keskellä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti