Muutto ja muutokset

Muutto, sehän on jonkun jättämistä, siirtymistä uuteen esim. paikasta A paikkaan B.

Tänä päivänä näitä muuttamisia tapahtuu varsin paljon, ihmiset kuin perheetkin joutuvat lähtemään entisiltä asuinsijoiltaan paikkaan B, joko työn perässä tai muuten vaan on pakko.

Muuttoon on joka tapauksessa syytä varautua, mutta miten siihen varautuu vanha ihminen, vieläpä sairautensa kanssa?

Joka tapauksessa muuttoon sisältyy muuttuminen, sopeutumien uuteen. Oman perheen kesken se on helpompaa, mutta uuteen ja suurempaan yhteisöön on vain sopeuduttava välttyäkseen erimielisyyksiltä. 

Vieläkin minulle lähtö lapsuuden kodista jäytää. Usein sitä seisoo sen pihalla, milloin missäkin nurkalla, usein liiterin ja muistelen.
Koko lapsuutensa asuneelle on jatkuva ikävä ”takaisin kotiin.”

Käy huoneita, katselee ja näkee ne kuin silloin siellä oli.

Ne ovat nyt poissa.

Niin, siitä muuttamisesta.

Nuoremmat osaavat hävittää muuton myötä pois kaiken tarpeettoman, ottavat mukaansa, mitä todella on uudessa kodissa tarpeen.    

Se on taito, eikä lähtöhötäkässä ehdi miettiä kaikkea elämässä tarvitsevansakaan. On osattava luopua aikanaan, vaikka se kipeätä tekeekin.

Meitä vanhoja ja sairaita rasittaa kunnollisten hoitopaikkojen  puute, aina ei  ole tarpeeksi inhimillisyyttä ja turvallista viettää vanhuuden viimeisiä vuosia. Hoitajista on puute, kiire ajaa vilkaisemaan kelloa, vieläkö voin suoriutua tuosta ja tuosta työstä.

Tämä on rasite sekä hoitajille että hoidettaville. Miten kauan tätä jaksaa?

Moni ajattelee, kunpa täältä pääsisi jo pois.