Onko vanhusta (95v) tarpeellista enää hoitaa,
lääkitä,
vai onko enemmän hyötyä hoitaa nuorempia,
työikäisiä?
Näistä asioista on nyt puhuttu, keskusteltu yleisesti,
kun kalliista hoidoista on jouduttu tai onko pakko tinkiä taloudellista syistä.
Kalliiksi ”tulloo”, jos elämä jatkunee näin vain kuukausi tai pari, sanovat
lääkäritkin.
Olen kuullut jonkun vanhuksen sanovan, että kyllä
täältä jo joutaisi pois. On tätä elämää nähty, eikä tästä ole enää mitään
mieltä, kun sairaus ja kivut ovat jokapäiväisiä eikä lääkkeistä ole apua. Mikään
ei enää huvita eikä jaksa. Kun tuntee olevansa vain yksi potilaspaikkaa
kuluttava, miksi näin on?
Meillä ei saa ketään jättää heitteille ja ilman
lääkitystä oli vanhus tai vakavasti sairas, mutta meillä ei vielä ole eutanasiaa,
ei lupaa lääkärinkään sitä tehdä.
Jaa. Mutta hoitotahto on.
Ja jos potilas on tehnyt eläessään hoitotestamentin,
sitä suuremmalla syyllä sitä tahtoa on noudatettava vakavan sairauden sattuessa
ja kuoleman auttamattomasti lähestyessä kaikista toimenpiteistä huolimatta. Mielestäni
sen tekeminen todistajien läsnä ollessa olisi jokaisen oikeus.
Jos potilas jää esim. letkujen varaan tietämättä
elämän menosta, eikö olisi parasta hänelle kuin omaisillekin, että armahdettaisiin.
Itse olin äskettäin tilanteessa, että oli jo etsitty
tekemääni hoitotestamenttia, jonka olin tehnyt jo vuosia sitten ” järissä
ollessani.” Ei löytynyt siihen hätään eikä tarvittu, koska selvisin. Onneksi.
Tehokkaasta hoidosta saatu apu pelasti jatkamaan ja
yhä vielä olemaan utelias elämään.
